sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Millan tarina

"Mietin, mitä olisin voinut tehdä toisin? Jos minua olisi varoitettu: pelaa tämä hyvin. Älä altistu."

Todella koskettava ja sisäilmasairauden luonteen tiivistys tässä Millan tarinassa (paina linkkiin).

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Hengitysliiton tuotos

Hengitysliitto julkaisi eilen tuoreen selvityksen sisäilmasta sairastuneiden tilanteesta. Juttua selvityksestä tämän linkin takana ja itse tutkimus kokonaisuudessaan tämän linkin takana. Suosittelen lämpimästi tutustumaan!

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Hometta tarjolla koulunpenkillä

Jos joltain on mennyt ohi niin tämän päivän Hesarin jutut kannattaa lukea:
Jopa tuhansia opettajia on home-evakossa
Opettajat kertovat: "Syön lääkkeitä, mutta pystyn opettamaan parakissa"
Homekoulujen oppilaat oireilevat runsaasti Suomessa

Edelliseenkin kirjoitukseeni viitaten, mikä on päättäjien vastaus ongelmaan? Ollaanko me "let it be" Suomi vai asioita kehittävä Suomi? Jatkammeko ihmisten sairastuttamista vai toteutammeko lähimmäisenrakkautta niin, että ihmiset voisivat pysyä terveenä? Kumpaan joukkoon sinä haluaisit kuulua?

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Valoa kohti

Tilasin lääkärin käskystä meille kirkasvalolampun. Tänään se saapui perille ja jäi kyllä valot saamatta. Samuel purki lampun paketista ja mainitsi, että jokin hajuste haisee varjostimessa. Menen nuuhkaisemaan ja mikäs muukaan kuin tuttu pyykinpesuaine & homeenhäivähdys haju sieltä puski nenäonteloihin. Kymmenen sekuntia tästä ja mun ääni lähti meneen. Ja sit mie romahdin. Te ette voi käsittää kuinka tuskallista tää elämä välillä on. Kun ei koskaan voi tietää, missä kosahtaa ja miten kosahtaa. Kaikki menemiset ja ostamiset pitäisi tyystin lopettaa jos ei haluaisi aina väliajoin romahtaa. Ja kaikki pienetkin jutut tuo sen hirveän aallon kaikesta siitä tilanteesta, missä Suomi on. Kaikki ne perheet ja ihmiset, jotka joutuvat menettämään kotejaan ja etsimään kattoa päänsä päälle. Taloudelliset menetykset, työurien katkeaminen, syrjäytyminen ja eristäytyminen. Onneksi selviytymistarinoitakin on, mutta pienissä määrin tähän kaikkeen verrattuna. Ja nyt näistä kaikista asioista kyllä puhutaan mediassa, mutta mitä tekee päättäjät, mitä tekee ne joiden käsissä on lait ja oikeudenmukaisuus?

Eilen lähdin tapani mukaan ajamaan autolla metsää kohden ja pongasin kyltin luontopolusta ja päätin lähteä tutkimaan maastoa. Heti vähän matkaa käveltyäni musta koira tuli tervehtimään mua. Koiran isäntä huuteli koiraa palaamaan, mutta tämäpä ei totellut ja lähdin kävelemään omistajaa kohden. Kysäisin sitten samalla tältä mieheltä, että onko täällä hyvät maastot kävellä ja mies totesi että on toki ja että hänhän voi lähteä näyttämään niitä minulle. No, minäpä sitten lähdin tämän ventovieraan matkaan kun vaikutti harmittomalta kaverilta kera koiransa. Selvisi, että mies asuu lähettyvillä erään järjestön pitämässä asumistukiyksikössä päihdekuntoutujille. Siinä me sitten kävelimme ja turisimme. Ja hieno metsälenkki olikin. Kotona menin koneelle ja etsin tietoa tästä miehen mainitsemasta asumisyksiköstä ja tajusin kuinka monta tällaista yksikköä on olemassa pelkästään jo Jyväskylässä. Siinä asiaa pohdittuani mietin, että miten voi olla, että osasta ihmisiä pidetään todella hyvää huolta ja toista puolen perheetkin lapsineen jätetään telttoihin asumaan. Päihdekuntoutuksessa on vielä saanut jopa itse tehdä valinnan, ottaako sairauteensa hoitoa vastaan, mutta meiltä ei ole edes kysytty, että haluammeko mahdollisesti sairastuttaa itsemme meille vaarallisella myrkyllä ja haluaisimmeko apua siitä tervehtymiseen. KUINKA NÄIN VOI OLLA? Ja koko ajan saan kuulla, että tämä on nyt niin kovin uusi asia! Mutta kun ei edes ole! Ajat sitten sairastuneet ovat ottaneet yhteyksiä eri tahoihin ja päättäjiin ja vaatineet itselleen hoitoa ja hätämajoitusta. Apua ei ole herunut. Diagnoosinumeroa sentäs valmistellaan, mutta ilman sosiaaliturvaa.

Kun tämän kirkasvalolamppu-episodin jälkeen riensin suihkuun ja sieltä väsyneenä istahdin sängylle, ajattelin hetken etten poistu makuuhuoneesta ennen kuin joku lupaa minulle, että homeasiaan puututaan. Suunnittelin nälkälakkoa niin kauan kuin joku päättäjä sanoo, että puolen vuoden päästä on ainakin hätämajoitustilat hankittuna ja sosiaali -ja terveyspuolen ihmisten koulutus valmisteilla. Sain kuitenkin kerättyä voimani UUTEEN TAISTOON. Enkä aio sulkea suutani ennen kuin joku muu aukaisee omansa ja tekee asialle jotakin. Näin tämän ei kuulu jatkua. On aika pistää tälle loppu. Eli seuraavan kerran, kun näet vaikka mun seinällä nimiä keräävän adressin, kirjoita nimesi alle ja jaa se eteenpäin. Puhu sinäkin näistä asioista päättäjille ja eteenpäin. Liity kannattajäseniksi yhdistyksiin (linkit niihin löytyy blogin oikeasta reunasta). Ole auttamassa. Älä vaikene silloin kun tarvitaan ääntä.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Kunnat haluavat maksaa miljoonia työntekijöiden sairastuttamisesta?

Lue linkistä mitä Kirkkonummen kunta sai 21 miljoonalla:
"kun ei tulisi työpaikalla koko ajan kipeäksi"
Suomen rakentamisen tilanne on järkyttävä. Tämä on todettu yhä uudestaan ja uudestaan mediassa viime aikoina. Kuinka monta tälläistä uutista me vielä halutaan? Kirkkonummen kunnantalo pääsee huonosti rakennettujen julkistilojen liigaan yhdessä muun muassa Musiikkitalon ja Hämeenlinnan poliisilaitoksen kanssa. Kuinka pian tähän rakentamisen pörssivauhtiin (rakentaminen pörssin eli voittojen ehdoilla) puututaan? Kyseessä on isot rahat, niin varmasti hitaasti, mutta minusta se tekee koko touhusta vielä julmempaa. Kuka haluaa lähteä töihin myrkyttämään itsensä? Minä en ainakaan enää ikinä. Hinta istumisesta neljän seinän sisällä ja koko elämän uusiksi laittaminen on pikkasen liian kova hinta. Mutta onhan täällä sohvalla toki vielä tilaa muillekin ja paikat tullaan varmasti täyttämään tällä menolla.